Säännöt

Lukkoseppämestarikilta ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Lukkoseppämestarikilta ry, ja epävirallinen ruotsinkielinen nimi on Låssmedsmästaregillet i Finland, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on Master Locksmith Guild in Finland.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on kohottaa lukkoseppämestarin erikoisammatin yleistä arvostusta, kehittää jäsentensä ammattitaitoja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa turvasuojausalan yleisiä toimintaedellytyksiä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa turvallisuusalan taloudellista kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään turvasuojaukseen liittyvissä asioissa järjestämällä kokouksia, opintomatkoja, neuvontatilaisuuksia ja koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa koskevia selvityksiä. Yhdistys seuraa alan kotimaista ja ulkomaista kehitystä ja ylläpitää yhteyttä muihin turvallisuusalan järjestöihin kotimaassa ja ulkomailla.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka
- hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen
- on suorittanut lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinnon
- tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi
- noudattaa turvasuojausalan eettisiä sääntöjä.

Korkean ammattitaitonsa osoituksena varsinaisilla jäsenillä on oikeus käyttää yhdistyksen jäsentunnusta.

Yhteistoimintajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Asiantuntijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jonka katsotaan pitkäaikaisella ja tunnustetulla työllään hankkineen lukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoa vastaavat tiedot ja taidot.

Varsinaiset jäsenet, yhteistoimintajäsenet ja asiantuntijajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa nimetä jäsen, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Oikeus käyttää nimitystä päättyy jäsenyyden päättyessä.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä, yhteistoimintajäseniltä sekä asiantuntijajäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kaikille jäsenryhmille päättää vuosikokous.

6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kaksi tai viisi muuta varsinaista jäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta siten, että lähinnä kolmannes on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäsenten toimikauden pituus ratkaistaan arvalla ensimmäisen valinnan jälkeen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, tahi varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta.

Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-heinäkuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Yhteistoimintajäsenellä ja asiantuntijajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu toimitetaan sähköpostilla tai kirjeellä yhdistykselle ilmoitettuun osoitteeseen.

11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. päätetään hallituksen varsinaisten jäsenten lukumäärä sekä valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.